Hei olen Titta! Olen ravintovalmentaja ja estenomi AMK. Toivottavasti löydät näiltä verkkosivuilta kiinnostavaa informaatiota ja motivaatiota ruokavaliomuutokseen.

nimmari

Postauksia
Osta

Maidon monet kasvot

  -  Artikkelit   -  Maidon monet kasvot
maitotuotteita

Maidon monet kasvot

Kasvoin siihen maailmanaikaan kun rasvatonta maitoa juotiin niin ruoan päälle kuin janojuomaksi. Maitoa on mainostettu äitiysneuvoloista kouluihin, sairaaloihin ja vanhainkoteihin. Tavoitteena on ollut kattaa väestön riittävä kalsiumin, proteiinin ja D-vitamiinin saanti. D-vitamiinia on luonnostaan harvoissa elintarvikkeissa, joten sitä lisätään muun muassa maitovalmisteisiin (luomutuotteista vain rasvattomaan maitoon). Onko maidonjuonti kuitenkaan välttämätöntä näiden ravintoaineiden saamiseksi? Voiko maidonjuonnilla olla myös negatiivisia seurauksia? 

Itse aloin kyseenalaistaa maitotuotteiden tarpeellisuutta kun selvitin omien terveysongelmieni syitä ja perehdyin ravitsemukseen perusteellisemmin. Kärsin tuolloin kroonistuneista poskiontelotulehduksista ja huomasin, että lehmänmaito lisäsi limaisuutta suussa ja nielussa. Kun tässä artikkelissa kirjoitan “maidosta” tarkoitan lehmänmaitoa, ellen toisin mainitse.

MIKSI MAITOTUOTTEITA SUOSITELLAAN KÄYTETTÄVÄKSI?

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa maitotuotteita suositaan sen takia, että niistä saa suhteellisen helposti kalsiumia ja niihin on yleensä lisätty D-vitamiinia, josta suomalaisilla on monesti puutetta. Itse en ole käyttänyt lehmänmaitotuotteita noin neljään vuoteen ja olen tarkistuttanut kalsiumtasoni aina silloin tällöin laboratoriotestillä. Arvot ovat olleet aina normaalit. Syön vuohenjuustoa säännöllisesti sekä runsaasti kasviksia, joten saan riittävän määrän kalsiumia niistä. Pidän muulla tavalla huolen myös D-vitamiinin riittävästä saannista. Entä onko maitotuotteiden käytöstä D-vitamiinin ja kalsiumin lisäksi jotain muita terveyshyötyjä?

Maidossa on vitamiineja ja rasvahappoja

Maito voi olla melko ravitsevaa, mutta ravinteiden koostumus vaihtelee maitolaatujen välillä. Tutkijat ovat esimerkiksi huomanneet, että maito joka on lypsetty ruohoa syöviltä eli laiduntavilta lehmiltä, sisältää enemmän rasvaliukoisia vitamiineja (A, D, K2) ja hyödyllisiä rasvahappoja (lyhytketjuiset, CLA ja omega-3). Tavanomaisesti kasvatetut lehmät syövät pääasiassa viljaa eikä niiden maidosta löydetä yhtä paljon edellä mainittuja vitamiineja ja rasvahappoja. (1)

Maidossa on mineraaleja ja elektrolyyttejä

Erityisesti raakamaito (pastöroimaton ja homogenoimaton) on hyvä välttämättömien mineraalien ja elektrolyyttien, kuten kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin, lähde. Valitettavasti pastörointi tuhoaa suurimman osan näistä mineraaleista. Pastöroinnilla pyritään turvaamaan maidon turvallisuus tuhoamalla terveydelle haitalliset mikrobit. Siinä maito kuumennetaan nopeasti 72 asteeseen. (2)

Apua liikalihavuuteen

Tutkittuaan yli 18 000 naista tutkijat havaitsivat että niillä, jotka käyttivät enemmän täysrasvaisia maitotuotteita, riski ylipainoon tai liikalihavuuteen oli 8% pienempi kuin niillä, jotka nauttivat vähärasvaisia maitotuotteita. Tämä saattaa johtua myös siitä, että rasvainen maitotuote pitää kylläisenä pidempään. (3)

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy

Kefiiri ja piimä sisältävät terveyttä edistäviä probiootteja.

Tarkastellessaan yli 3 300 ihmistä tutkijat havaitsivat, että ihmisillä, jotka joivat eniten täysmaitotuotteita, oli 46% alhaisempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen verrattuna ihmisiin, jotka nauttivat vähärasvaisia ​​maitotuotteita. (4)

Maidon probiootit

Raakamaidossa on vain pieniä määriä probiootteja, mutta kun maitotuote fermentoidaan kefiiriksi, piimäksi, jogurtiksi tai juustoksi, lisääntyvät hyvät bakteerit dramaattisesti. Kefiiri on yksi probioottirikkaimmista ruoka-aineista ja siitä voi saada apua moniin suolisto-ongelmiin. (5)

MAIDON EPÄEDULLISET VAIKUTUKSET TERVEYTEEN

Mikäli sinulla on ongelmia ruoansulatuksen kanssa, iho-ongelmia, turvotusta, limaisuutta tai jokin autoimmuunisairaus, suosittelisin jättämään maitotuotteet pois joksikin aikaa, jotta näet, muuttuuko terveydentilasi parempaan suuntaan. Muutaman viikon tauko voi antaa selvyyttä asiaan, viimeistään siinä vaiheessa kun maitotuotteet palautetaan ruokavalioon. Pidä kuitenkin huoli riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saannista. Kalsiumia ei kannata syödä ravintolisänä ilman, että veren kalsiumtasot on mitattu laboratoriossa. Tämä siksi, että kalsiumin liiallinen saanti (samoin kuin liian vähäinen) on haitallista elimistölle. Hyviä kalsiumin lähteitä ovat esimerkiksi kala, parsakaali ja muut vihreät kaalit, mantelit, seesaminsiemenet, tahini, voikukka, mustaherukat, ruusunmarjat ja appelsiini.

Etenkin vihreissä kaaleissa, kuten parsakaalissa on paljon kalsiumia.

Hyviä kalsiumin lähteitä maidon ohella ovat:

  • kala
  • parsakaali
  • muut vihreät kaalit
  • persilja
  • mantelit
  • seesaminsiemenet
  • tahini
  • voikukka
  • mustaherukat
  • ruusunmarjat
  • appelsiini

Homogenointi ja pastörointi

Lähes kaikki kaupallinen maito on pastöroitu ja homogenoitu lukuun ottamatta luomumaitoa jota ei homogenoida. Nämä prosessit muuttavat luonnollisesti alkaaliset maidot happamaksi. Pastörointi on prosessi, joka tappaa mikrobit, pääasiassa bakteerit, mutta valitettavasti se tuhoaa myös välttämättömät entsyymit ja probiootit sekä muuttaa elintärkeitä aminohappoja. Homogenointi on puolestaan ​​prosessi, joka estää kerman erottumisen maidosta, mutta harmillisesti hapettaa myös maidon rasvoja ja luo happiradikaaleja. Jos happiradikaaleja esiintyy kehossa enemmän kuin mitä keho pystyy neutraloimaan, joutuu keho oksidatiiviseen stressiin. Happiradikaalit pääsevät muuttamaan haitallisesti myös elimistön rasvoja, proteiineja ja jopa DNA:ta. Ne voivat aktivoida useita sairauksia ja tulehduttaa suolistoa, mikä voi puolestaan johtaa “vuotavaan suoleen”.

Kim Schuette, CN, sertifioitu GAPS ™ kertoo oman mielipiteensä maidon terveellisyydestä. Hän puhuu myös prosessista, joka tapahtuu tuotantolaitoksen ja myymälän välillä, ja miten nämä voivat vaikuttaa maidon terveysvaikutuksiin.

Kemiallinen taakka

Espanjalais-marokkolainen tiimi analysoi 20 lehmänmaitonäytettä ympäri Espanjaa ja Marokkoa. Tutkijat totesivat, että lasillinen maitoa voi sisältää jopa 20 eri särkylääkkeen, antibiootin, kasvuhormonin ja muiden kemikaalien cocktailin. Uskoisin, että Suomessa tilanne ei ole tätä luokkaa, mutta jos näytteet olivat tällaiset Espanjassa ja Marokossa, voi ongelma koskea yhtä hyvin muitakin maita. Suurimmat määrät lääkkeitä löydettiin juuri lehmänmaidosta ja tutkijoiden mielestä se johtuu pitkälti lääkkeistä ja kasvunedistäjistä, joita syötetään lypsykarjalle. Vaihtoehtoisesti kemikaalijäämät ovat voineet joutua karjan rehuun ja sitä kautta karjaan. (6)

Kohonneet insuliinitasot

Tietyt proteiinityypit näyttävät aiheuttavan suurempia insuliinivasteita kuin toiset. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että maitotuotteiden hera- ja kaseiiniproteiini nostivat terveiden ihmisten insuliinitasoja jopa korkeammalle kuin leipä. Insuliini on kehon vaste kohonneelle verensokerille. Toinen ylipainoisia aikuisia koskeva tutkimus osoitti, että paljon lehmänmaitoa sisältävä ruokavalio johti korkeisiin paastoinsuliiniarvoihin. (7,8)

Tyypin 1 diabetes

Ensimmäinen tutkimus, joka antoi osviittaa siitä, että maidon proteiini (A1-betakaseiini) aiheuttaisi tyypin 1 diabetesta, ilmestyi jo vuonna 2003. Tyypin 1 diabetes poikkeaa tyypin 2 diabeteksesta. Se on autoimmuunisairaus, jossa “keho hyökkää itseään vastaan” tuhoamalla haiman insuliinia tuottavia soluja. Insuliinia tarvitaan oikea määrä kuljettamaan glukoosia soluihin. Viime vuosina on julkaistu uusia tutkimuksia siitä, että vauvan aikainen altistuminen lehmänmaidolle ja viljoille voi laukaista tyypin 1 diabeteksen niillä, joilla on siihen geneettinen alttius. Asiaan saattaa olla myös muita vaikuttavia tekijöitä, joten sitä on tutkittava lisää. Se tiedetään, että mahdollisimman pitkä ja täydellinen rintaruokinta suojaa tyypin 1 diabetekselta. (9)

Vuohen- ja lampaanmaito sekä osa lypsykarjan maidosta (riippuen geeniperimästä) on niin sanottua A2 tyypin maitoa. A2 tyypin maidon kaseiini poikkeaa yleisimmin käytössä olevasta A1 tyypin maidosta (ero löytyy aminohappokoostumuksesta), eikä A2 tyypin beetakaseiini näytä altistavan tyypin 1 diabetekselle. (10, 11)

Laktoosi-intoleranssi ja maitoallergia

Laktoosi-intoleranssi ja maitoallergia ovat ehkä yleisimmin tiedostettuja ja helpoiten diagnosoituja maitoon liittyviä terveysongelmia. Jotkut laktoosi-intoleranssista kärsivät ovat löytäneet apua luomumaidosta, mutta tässä yksilöllisyys, suoliston kunto ja maidon muut tekijät vaikuttavat asiaan. Maidon proteiiniallergiaan ei puolestaan ole muuta vaihtoehtoa kuin välttää lehmän-, lampaan- ja vuohenmaitoja. Tyttäreni kärsi maitoallergiasta 5-vuotiaaksi asti, mutta onneksi varhaislapsuudessa esiintyvät allergiat katoavat usein iän karttuessa. Vauvalla maitoallergian oireita voi olla poskien “lehahtelu” punaiseksi, laikut iholla, atooppinen kuiva iho, ripuli, mahakivut, itkuisuus, toistuvat korvatulehdukset, pulauttelu / oksentelu ja ilmavaivat. Syy lapsen itkuisuuteen voi piillä suolistossa. (12,13,14)

Iho-ongelmat

Olen ollut onnekas ihoni kunnon kanssa, mutta jostakin syystä lehmänmaidosta valmistettu kova juusto aiheuttaa kasvoihini näppyjä. Vuohen- tai lampaanmaito tai niistä valmistettu juusto ei aiheuta samaa. Itse asiassa, kun perehdyin enemmän asiaan, löysin koko joukon tutkimuksia siitä, miten lehmänmaito voi aiheuttaa aknea aktivoimalla muun muassa talin muodostusta iholla. Myös heraproteiinijauheilla voi olla sama vaikutus.(15,16,17,18,19)

Ristiallergiat

Jos suoliston kunnossa on ongelmia, kuten esimerkiksi hoitamattomassa keliakiassa tai ärtyvän suolen oireyhtymässä, voivat myös maitotuotteet aiheuttaa huonoa oloa ja laktoosin huonoa imeytymistä. Nämä ovat kuitenkin enemmän seuraus kuin syy suolisto-ongelmiin eikä niitä voida yhdistää laktoosi-intoleranssiin, vaikka oireet ovatkin samoja.

Maito ja gluteeni

Osa keliaakikoista tai gluteeniyliherkistä ei siedä maitoa tai maitopohjaisia ​​ruokia. Meijerituotteet voivat oikeastaan olla ongelmallisia kaikille, joilla on jokin maha-suolikanavan sairaus. Kaupallisten lypsylehmien perusruoka on vilja, mutta vielä ei ole varmuutta siitä, siirtyykö lehmien ruoan sisältämä gluteeni lypsykarjaan ja siitä maitoon. Mistä ongelma sitten johtuu jos ei gluteenista? Yksi syy on se, että maidon proteiinit muistuttavat koostumukseltaan gluteenia (joka on myös proteiini) ja voi sen takia aiheuttaa kehossa ristiallergian. (20,21)

Lääkäri Mark Hyman selittää, miksi maidonjuonnin suosituksille ei ole ole perusteita. Sen sijaan maidon kaseiini voi aiheuttaa tulehduksia, autoimmuniteettia tai tyypin 1 diabetestä. Tuotantoprosessin aikana maitoon voi myös joutua erilaisia myrkkyjä.

KANNATTAAKO MAITOA SIIS JUODA?

Maidon terveyshyödyt tai sivuvaikutukset riippuvat monesta tekijästä. Niihin vaikuttaa eläimen tyyppi (A1/A2), sen terveys, elinympäristö, rehu/ruoka ja maidon jalostustavat. Pastöroitu maito voi pitää sisällään kaikenlaisia ​​kemikaaleja, kuten antibiootteja, särkylääkkeitä, steroideja tai malaria​lääkkeitä – ainakin jos tilannetta katsotaan maailmanlaajuisesti. Se, miten ihmiset reagoivat maitotuotteisiin, riippuu myös osittain geeneistämme, epigenetiikasta eli ympäristön vaikutuksesta geeneihin sekä kehomme kyvystä käsitellä maidon ainesosia.

Raakamaidolla näyttäisi olevan enemmän terveyshyötyjä sen vähäisen käsittelyn vuoksi. Raakamaidon suhteen kannattaa suosia lähellä olevien luomutilojen mahdollisimman tuoreita ja puhtaita raakamaitoja, koska niitä ei pastöroida. Jotkut laktoosi-intoleranssista kärsivät pitävät luomu- tai raakamaitoa sopivana. Tämä voi johtua siitä, että maidon jalostus näyttää heikentävän maidon pilkkoutumista suolistossa. Hapatetut maitotuotteet, kuten piimä ja kefiiri, pitävät sisällään terveyttä edistäviä probiootteja. Lehmänmaito ei ole ihmiselle kuitenkaan välttämätön. On paljon muitakin vaihtoehtoja kalsiumin, D-vitamiinin ja probioottien saannin turvaamiseksi.

Vuohenmaidosta tehty kefiiri on hyvä vaihtoehto jos ei siedä lehmänmaitoa.

Lehmänmaidon korvikkeita
(ei imeväisikäiselle):

  • Vuohen- ja lampaanmaito
  • Kookosmaito
  • Cashew maito
  • Mantelimaito
  • Kauramaito
  • (Soijamaito) tätä en suosi, koska soija on maailmanlaajuisesti lähes täysin geenimanipuloitu

Lähteet:
1. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24349282
2. https://scholar.google.com/citations?view_op=view_citation&hl=sv&user=ifc-140AAAAJ&citation_for_view=ifc-140AAAAJ:ULOm3_A8WrAC
3. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26912496
4. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27006479
5. https://www.huffingtonpost.ca/2013/09/12/kefir-benefits_n_3914818.html?_guc_consent_skip=1583404961
6. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=Evaristo+Ballesteros+University+of+Jaen+in+Spain+milk
7. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15531672
8. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25809854
9. https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/ravitsemus-ja-terveys/diabetes/ravitsemus-saattaa-vaikuttaa-tyypin-1-diabeteksen-riskiin
10. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30213104
11. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5518798/
12. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00038
13. https://www.allergia.fi/allergia/ruoka-ja-juoma/allergiaa-aiheuttavia-ruoka-aineita/maitoallergia-ja-laktoosi-intoleranssi/#437c83e9
14. http://www.allergialapset.fi/maitoallergia-lapsella/
15. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18194824
16. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22898209
17. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19709092
18. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19243483
19. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15692464
20. https://www.glutenfreesociety.org/gluten-free/
21. https://www.glutenfreesociety.org/is-dairy-sabotaging-your-gluten-free-healing/

Huom! Olen koulutuksen saanut ravintovalmentaja ja estenomi. Kaikki tällä verkkosivustolla oleva aineisto toimitetaan vain tiedoksi, eikä sitä saa tulkita lääkärin neuvoksi tai ohjeeksi. Mikäli tunnet itsesi sairaaksi tai kärsit huolestuttavista oireita, käänny aina asiantuntevan lääkärin tai laillistetun ravitsemusterapeutin puoleen, jotta pääset jatkotutkimuksiin. Healing Foodie ei ole vastuussa virheistä tai puutteista.